Tuotanto
Energian tuotannossa ollaan aina tekemisissä luonnon ja sen kestävyyden kanssa. Vastuu tulevaisuudesta ja tulevaisuuden sukupolvista pakottaa katsomaan tätä päivää pidemmälle tuotannon kehittämisessä.
Energian tuotanto ja hankinta on KSS Energian perusosaamista, jonka ansiosta energia tarkoittaa asiakkaalle vapautta ja helppoutta.
KSS Energialla on kuusi voimalaitosta, joista kolme on vesivoimalaitosta, kaksi maakaasulla toimivaa ja uusin Kymin Voiman laitos tuottaa energiaa biopolttoaineilla.
Lisäksi KSS Energia on mukana tuotanto-osuudella norjalaisessa Ranan vesivoimalaitoksessa sekä Kemin Ajoksen tuulivoimapuistohankkeessa.
KSS Energian energiantuotannon lähteenä käytetään puhdasta vesivoimaa, puuta, turvetta, maakaasua, ja Kemin Ajoksen valmistuessa tuulivoimaa. Polttoainevalikoima tukee osaltaan erinomaisesti kansallisia ilmasto- ja energiastrategioita ja niihin liittyviä päästöjen vähentämistavoitteita.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
KSS Energian sähkön ja lämmön tuotantolähteet koostuvat Kymin Voiman biopolttoainevoimalaitoksesta Kuusankoskella sekä Hinkismäen ja Eskolanmäen maakaasuvoimalaitoksista Kouvolassa. Lisäksi KSS Energialla on tuotanto-osuuksia Pohjolan Voima Oy:n voimalaitoksissa sekä Pietarsaaressa sijaitsevassa Alholmens Kraftissa.
KSS Energia tuottaa 85 prosenttia Kouvolan seudulla käytettävästä kaukolämmöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetaan seudun kaukolämmöstä yli 80 prosenttia, kun vastaava luku keskimäärin Suomessa on 75 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla polttoaineesta saadaan suurin mahdollinen hyöty, sillä siinä säästyy yli neljännes polttoainetta verrattuna erillisesti tuotettuun sähköön ja lämpöön. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on sekä taloudellisesti että ympäristöpäästöjen kannalta erittäin järkevää.
Kymin VoimaKymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n ja KSS Energia Oy:n omistama tuotantoyhtiö. KSS Energian omistusosuus yhtiöstä on 24 prosenttia. Kymin Voiman voimalaitos tuottaa prosessihöyryä, tehdaskaukolämpöä ja sähköä UPM-Kymmene Kymin tehtaalle sekä lämpöä ja sähköä KSS Energialle. Voimalaitos sijaitsee Kuusankoskella, Kuusanniemen tehdasalueella. Voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2000 ja se otettiin kaupalliseen tuotantokäyttöön syyskuussa 2002.
Kymin Voiman voimalaitos käyttää polttoaineenaan kuorta, metsätähdettä, haketta, lietettä, purua ja turvetta sekä varapolttoaineenaan maakaasua. Polttoaineen määrä on lähes 2 000 gigawattituntia vuodessa. Pääpolttoaine on kuori, joka siirretään paikallisen tehtaan kuorimolta suoraan kuljettimilla voimalaitoksen kuorivarastoon ja edelleen voimalaitoksen kattilaan. Kuorivarastoon kipataan myös tehdasalueen ulkopuolelta tuotavat biopolttoainekuormat.
Voimalaitoksen tarvitsema turve kuljetetaan Kuusankoskelle maanteitse pääasiassa Valkealan ja Anjalankosken turvesoilta. Kuljetusetäisyydet ovat lyhyitä. Voimalaitoksella on erillinen turvesiilo, josta turve siirretään hihnakuljettimella kattilaan.
Voimalaitoksen tuotantokäytön alkuvaiheessa puuperäisten polttoaineiden osuus on ollut 50 - 60 prosenttia. Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin kattaa 75 prosenttia polttoainetarpeesta puuperäisillä polttoaineilla. Metsätähteen ja kantojen osuus kasvaa vähitellen, kun korjuuketjuja saadaan perustettua lähiseudulle. Määrän arvioidaan nousevan lähivuosina yli 20 prosenttiin polttoaineen kokonaismäärästä.
Kymin Voima on luonteeltaan peruskuormalaitos, joka tuottaa KSS Energialle noin 250 gigawattituntia lämpöä vuodessa eli kaksi kolmasosaa Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien tarvitsemasta kaukolämmöstä. Samalla laitos tuottaa vastapainesähköä KSS Energian asiakkaille. Vuotuinen sähkön tuotanto vastaa noin 20 prosenttia sähkön käytöstä KSS Energian toimialueella. Kaukolämpö siirretään Kuusankoskelta Kouvolaan vajaan viiden kilometrin pituista kaukolämpöjohtoa käyttäen. Lämpöputket on liitetty Kouvolan kaukolämpöverkkoon Tapiontien välipumppaamolla. Vastaavasti Kuusankosken kaupungin suuntaan Kymin Voiman tuottama kaukolämpö johdetaan Kymintehtaan tehdasalueen kautta.
HinkismäkiHinkismäen maakaasuvoimalaitos on rakennettu 1980-luvun lopulla. KSS Energian omistukseen voimalaitos rakennuksineen ja tontteineen siirtyi vuonna 2000. Voimalaitos tuottaa yhteistuotannossa sekä kaukolämpöä että sähköä ja erillistuotannossa kaukolämpöä. Tuotettaessa sähköä kaasuturbiinilla syntyy runsaasti lämpöä, joka hyödynnetään kaukolämpönä. Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea, yli 85 prosenttia.
Hinkismäen voimalaitoksessa on kaasuturbiini, pakokaasulämmönvaihdin, lämpöakku ja lämpökeskus, jossa on kolme 16 megawatin maakaasukattilaa. Kaasuturbiinia käytettäessä saadaan voimalaitoksesta 70 megawattia lämpöä ja 40 megawattia sähköä. Voimalaitoksen polttoaineteho on maksimissaan 140 megawattia.
Kaasuturbiinin käyttö ajoittuu talvikaudelle, vuoden kylmimmille kuukausille. Voimalaitoksen kaukolämpöakkua hyödyntäen kaasuturbiinia voidaan käyttää silloin, kun sähkön markkinahinta on korkeimmillaan. Päivittäisoptimointina sähkön ja lämmön yhteistuotanto tapahtuu parhaimpaan aikaan. Voimalaitoksen lämpökeskuksella tuotetaan kaukolämpöä keväisin ja syksyisin sekä tarvittaessa kesällä muiden tuotantolaitosten vuosihuoltojen aikana. Hinkismäki on luonteeltaan huippuvoimalaitos, jolla KSS Energia voi nostaa lämmöntuotannon omavaraisuuden yli 90 prosenttiin seudun lämmön tarpeesta.
Hinkismäen voimalaitoksella on mahdollista käyttää varapolttoaineena polttoöljyä, mikä varmistaa energian saantia poikkeusolosuhteissa sekä mahdollisten maakaasun toimituskatkosten aikana
Vesivoima
Vesivoima on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Kouvolan seudulla syntyy ympäristöystävällistä vesivoimaa kolmessa KSS Energian vesivoimalaitoksessa. Virtaava vesi on näissä voimalaitoksissa valjastettu hyötykäyttöön jo vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin niiden hyötysuhdetta on parannettu ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
Merkittävin osa KSS Energian vesivoimasta tuotetaan norjalaisessa Ranan vesivoimalaitoksessa, jossa KSS Energia on mukana tuotanto-osuudella.
KSS Energian vesivoimalaitokset
SiikakoskiValkealan ja Jaalan kunnan rajalla sijaitsevaan Siikakoskeen rakennettiin vesisaha jo 1826, myöhemmin koskeen rakennettiin myös kaksi myllyä ja vuonna 1917 pieni voimalaitos. Nykyinen voimalaitos on toiminut 1960- luvun alusta. KSS Energialle Siikakoski siirtyi 1976, jolloin voimalaitos liitettiin energiayhtiön verkkoon. Vesistöt, joissa voimalaitokset sijaitsevat, on padottu 1920-1950-luvuilla. Nykyiset koneistot on rakennettu 1950- 1990 luvuilla.
VerlaKauniissa Verlan kulttuurimaisemassa on ollut puunjalostusta vuodesta 1872 vuoteen 1964 saakka. Sähkövalo syttyi Verlaan pienen generaattorin voimalla 1889. Vuonna 1923 alueelle rakennettiin ensimmäinen voimalaitos ja seuraava, yhä käytössä oleva 1954. KSS Energialle laitos siirtyi 1989. Jotta Verlankosken virtaus saatiin paremmin hyödynnettyä, KSS Energia rakennutti pohjois-rannalle vuonna 1994 uuden rinnakkaisen voimalaitosyksikön, Verla 2:sen.
KannuskoskiMyös Kannuskosken voimalaitos toi aluksi voimaa puuhiomolle. Hiomotoiminnan päätyttyä ehti kulua parikymmentä vuotta ennen kuin koskeen rakennettiin 1958 vesivoimalaitos. KSS Energialle voimalaitos siirtyi 1995.
Sähkön alkuperä
Vuonna 2010 myymämme sähkön tuottamiseen on käytetty:
Fossiiliset 11,94 %Uusiutuvat 50,78 %Ydinvoima 37,28 %
Ominaispäästö ja uraanin käyttötiedot:
Hiilidioksidi 72 g/kWhUraani 1,09 mgU/kWh