Käräjäoikeus on tänään 25.3.2026 antanut ratkaisunsa kuluttaja-asiamiehen avustaman kuluttajan KSS Energiaan kohdistamasta, kahden vuoden kiinteähintaisen määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen sovitteluvaatimuksesta.

Oikeus päätyi KSS Energian kannalle hyläten sovitteluvaatimuksen.

Ratkaisun mukaan arvioinnissa on otettava huomioon sovitteluvaatimuksen laajemmat vaikutukset

Asiassa ei ole ollut kyse julkisuudessa esitetyn mukaisesti ainoastaan yksittäisen asiakkaan 600 euron sovitteluvaatimuksesta, vaan laajemmin koko sähkön vähittäismyyntialaa koskevasta ratkaisusta. Käräjäoikeuden mukaan sovitteluvaatimuksen laajemmat vaikutukset on otettava asian arvioinnissa huomioon. Ratkaisun perusteluiden mukaan asialla on suuri merkitys koko sähkön vähittäismyyntialan kannalta, koska:

1. Asiassa esitetty sovitteluvaatimus perustuu ainoastaan sähkön markkinahinnan muutokseen ja asiassa on siten kysymys yksittäisen kuluttajan lisäksi lähtökohtaisesti kaikista vastaavana aikana sopimuksia tehneistä kuluttajista.

2. Kuluttajariitalautakunta odottaa tulkintaohjetta asiaa vastaaviin tapauksiin sekä siihen, onko kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön mukaiseen määräaikaisen sähkösopimuksen hinnan pääsääntöiseen sovitteluun edellytykset, jos hinta on yli 15 prosenttia korkeampi kuin määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana tarjottujen muiden määräaikaisten sopimusten keskihinta ja hintaero on vuodessa yli 150 euroa.

3. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on laatinut kuluttajariitalautakunnan käytännön mukaisen laskurin kuluttajia varten ja on hakemassa asiaan ennakkoratkaisua.

Kuluttaja-asiamiehen ajaman sovittelumallin vaikutukset olisivat KSS Energialle noin 5–6 miljoonaa euroa ja koko sähkön vähittäismyyntialalle useita satoja miljoonia euroja.

Sovittelulle ei ollut perusteita

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kuluttaja-asiamiehen vaatimalle sovittelulle ei ollut perusteita. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut sellaista olosuhteiden muutosta, että sopimuksen hintaehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa seuraavasti:

• Pelkkä sähkön markkinahinnan lasku määräaikaisen kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen tekemisen jälkeen ei voi olla ainoa tai pääasiallinen peruste sopimuksen sovittelulle.

• Määräaikaisen kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen nimenomaisena tarkoituksena on irrottaa hinta sähkön markkinahinnan kehityksestä, ja lainsäätäjä on sähkömarkkinalaissa katsonut tällaisen sopimuksen lähtökohtaisesti kohtuulliseksi.

• Sovittelu ainoastaan sähkön markkinahinnan laskemisen perusteella johtaisi kollektiivista sovittelua lähestyvään tilanteeseen, jollaiseen elinkeinonharjoittajat eivät ole voineet varautua, ja joka on sähkömarkkinadirektiivistä johtuvan hinnoitteluvapauden periaatteen vastainen. Jälkikäteinen sovittelu markkinahintojen muutosten perusteella olisi tosiasiassa jälkikäteistä hintasääntelyä.

• Sähkön hinta on markkinaehtoista, ja yhtiöillä on oikeus kohtuulliseen tuottoon. Sähkön vähittäismyynnin yleiseen tai laajaan tappiollisuuteen johtavalle sovittelulle ei ole edellytyksiä.

• Asiassa ei ole ollut kyse kuluttajan yksiköllisissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, kuten sosiaalisesta suoritusesteestä.

Oikeudenkäyntikulujen osalta käräjäoikeus katsoi, että asian oikeudellisesta epäselvyydestä, yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä ennakkoratkaisuluonteesta seuraa, että osapuolten on vastattava omista oikeudenkäynti-kuluistaan. Kuluttajaa avustaessaan kuluttaja-asiamies oli sitoutunut vastaamaan mahdollisten oikeudenkäynti-kulujen maksamisesta KSS Energialle, joten kuluttajalla ei ollut asiassa oikeudenkäyntikuluriskiä miltään osin.

KSS Energia tiedottaa mahdollisista jatkotoimenpiteistä myöhemmin. Mediaa pyydetään osoittamaan tiedustelut sähköpostitse:

Marko Riipinen, toimitusjohtaja, marko.riipinen@kssenergia.fi
Mariliina Karppo, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, mariliina.karppo@kssenergia.fi