Kiertolämpö on nimensä mukaisesti kierrätettävää lämpöä. Kiertolämpöä syntyy esimerkiksi jätevedestä, datakeskuksista tai teollisuuden prosesseista tulevasta hukkalämmöstä, joka esimerkiksi lämpöpumpputeknologiaa hyödyntäen jalostetaan kaukolämmöksi ja siirretään asiakkaiden käyttöön kaukolämpöverkon avulla.

Suomen lämpötuotannossa lämmön talteenoton osuus kasvoi 2 prosentista 16 prosenttiin vuosina 2010–2024. Kiertolämpö on korvannut tuontipolttoaineita ja fossiilisia energialähteitä. Energiateollisuus ry:n verkoista ja palveluista vastaava johtaja Janne Kerttula kertoo kiertolämmön kehityskaaren perustuvan yhteiskunnalliseen muutokseen.

"Kustannustekijät, kuten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintakehitykset ovat tehneet lämmön talteenotosta ja sen kierrätyksestä suhteellisesti kannattavampaa."

"Toinen keskeinen vaikutustekijä kasvuun on ympäristö. Meillä on herätty antamaan yhteiskunnassa arvoa muullekin kuin rahalle. Kun valitsemme lämmitysratkaisuja ja lämmön tuotantomuotoja, ympäristöarvot vaikuttavat päätöksentekoon yhä enemmän", sanoo Kerttula.

Kiertolämmön suurin etu on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Tämän kautta Suomessa on kyetty vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Kiertolämpö tukee myös biopolttoaineiden kestävää käyttöä.

"Biopolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa, mutta niiden osalta resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. Emme voi kasvattaa niiden määrää loputtomiin. Energiaa talteen ottamalla emme kuluta mitään resurssia. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä meillä syntyy jatkossa yhä enemmän kiertolämmöksi sopivaa hukkalämpöä", Kerttula kertoo.

Yksittäiselle toimijalle kiertolämpö voi tarjota mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä toimintansa sivutuotteena syntyvästä lämmöstä, joka muuten menisi hukkaan.

Euroopan energiajärjestelmän puuttuva palanen

Janne Kerttula toimii myös eurooppalaisen kaukolämpöjärjestön Euro Heat and Powerin (EHP) puheenjohtajana. Hukkalämpöjen hyödyntäminen kiertolämmön kautta on hänen mukaansa iso ja paljon puhuttava asia koko Euroopan tasolla. Kerttula näkeekin energiajärjestelmien kehittämisen yhdeksi EU-komission keskeisistä kysymyksistä.

"Eurooppa lämpenee maakaasulla ja kiertolämmöstä etsitään ratkaisua kaasun korvaajaksi. Parhaillaan valmisteilla oleva ja vuoden 2026 alussa julkaistava Euroopan lämmitys- ja jäähdytysstrategia tulee ottamaan kantaa käytännön toimiin, joilla energiajärjestelmiä kehitetään", Kerttula avaa tulevia askeleita.

Kaukolämpöverkosto on ensimmäinen edellytys kiertolämmön hyödyntämiselle. Euroopan alueella on 70 miljoonaa kaukolämpöasiakasta, mikä on kuitenkin vain 13 prosenttia koko Euroopan väestöstä.

"Suomi on Tanskan ja Ruotsin ohella Euroopan johtavia kaukolämpömaita. Suomessa kaukolämmön piirissä on 3 miljoonaa ihmistä. Se on valtava määrä, kun luku suhteutetaan 5,5 miljoonan väkilukuun", Kerttula toteaa.

Kerttula muistuttaa, että Suomen kattavasta kaukolämpöverkostosta huolimatta kaikki hukkalämpöä tuottavat kohteet eivät suinkaan ole lähellä asuinalueita ja kaukolämpöverkon vaikutuspiirissä. Kohteet on tuotava kaukolämpöverkon piiriin, mikä vaatii investointeja.

Toinen ratkaistava asia on toimitusvarmuus. Sitoutuuko lämmön tuottaja toimittamaan lämpöä myös 10 vuoden kuluttua?

Janne Kerttula

"Kaukolämpöyhtiö on vastuussa siitä, että asiakas saa kotiinsa lämpöä. Tähän vastuukysymykseen myös Energiateollisuudessa on haettu yhteisiä toimintamalleja", sanoo Kerttula.

Yhtälöä haastaa myös kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Kiertolämpöä on eniten tarjolla kesällä, kun esimerkiksi jäähdytyksestä syntyy ylimääräistä lämpöä. Lämmön tarve on kuitenkin suurinta talvipakkasilla, jolloin kiertolämmöksi sopivaa hukkalämpöä on vähiten tarjolla.

Alueellista elinvoimaa ja työpaikkoja

Teknologian kehittyminen tuo uudenlaisia työkaluja kiertolämmön roolin kasvattamiseen.

"Verkkojen mallintaminen digitaaliseen muotoon on ollut selkeä edistysaskel myös kiertolämmön näkökulmasta. Se auttaa meitä suunnittelemaan verkkojen käyttöä mahdollisimman optimaaliseksi, esimerkiksi kertomaan missä ja miten lämpöä kulloinkin tarvitaan."

Olemme Energiateollisuudessa arvioineet, että lämmön talteenoton nykyinen 16 prosentin määrä voidaan kasvattaa yli 30 prosenttiin jo vuoteen 2030 mennessä.

Janne Kerttula

"Pidemmällä ajanjaksolla potentiaalia on vielä suurempiin lukemiin", Kerttula jatkaa.

Kiertolämmön koko potentiaalin valjastamiseen tarvitaan Kerttulan mukaan näkemystä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kiertolämpö linkittyy vahvasti teollisuusluokan investointeihin, jollaisia Suomeenkin kovasti haetaan.

"Tätä muutosta kukaan ei tee yksin. Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa, erityisesti teollisten investointien rahoittajissa, poliittisessa päätöksenteossa ja energiayhtiöissä."

"Suomella on etumatkaa houkutella kaukolämpöverkostonsa ääreen teollisen mittakaavan investointeja, kuten datakeskuksia tuomaan kaivattuja työpaikkoja ja elinvoimaa. Muut Euroopan maat tulevat kuitenkin kovaa vauhtia perässä, joten meillä ei ole varaa hidastaa tahtia", Kerttula muistuttaa.