Julkaistu alun perin KSS Energian vanhalla verkkosivulla 22.7.2022.

SÄHKÖN HINNANMUODOSTUS JA SÄHKÖMARKKINAN KEHITYS

Sähkömarkkinoiden toiminta

Sähkön hinta Suomessa muodostuu Pohjois-Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla, jossa sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat muodostaen sähkön markkinahinnan, jolla sähkön kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Sähkön ominaispiirteenä verrattuna moneen muuhun hyödykkeeseen on sen vaikea varastoitavuus, joten kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen sähkömarkkinoilla korostuu.

Suomalaisten sähkösopimusten hinnanmuodostuksen kannalta on olemassa kaksi keskeistä markkinapaikkaa, jotka ovat Pohjoismaiden (pois lukien Islanti) ja Baltian sähköpörssi Nord Pool sekä sähköjohdannaispörssi Nasdaq Commodities. Nord Poolissa käydään kauppaa fyysisellä sähköllä spot-hintaan eli sähkön hinta noteerataan kerran kunakin päivänä seuraavan päivän kaikille tunneille sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nasdaq Commodities:issa käydään puolestaan kauppaa sähköjohdannaisilla ja tarkemmin ilmaistuna useimmiten sähköfutuureilla, jotka ovat finanssi-instrumentteja, joiden avulla sähkömarkkinoiden osapuolet voivat suojautua tulevilta spot-hinnan muutoksilta kiinnittämällä hinnan johdannaismarkkinoilla noteeratulle hintatasolle.

Sähkömarkkinoiden hinnanmuodostus

Sekä Nord Poolissa että Nasdaq Commodities:issa hinnanmuodostukseen vaikuttavat useat eri tekijät, jotka vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon joko nykyhetkessä (Nord Pool) tai tulevaisuuden näkymissä (Nasdaq Commodities). Näitä tekijöitä ovat muun muassa säätila, sähköntuotannon polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, yleinen taloustilanne sekä käytettävissä oleva siirtokapasiteetti eri hinta-alueiden välillä. Suomi muodostaa käytännössä yhden hinta-alueen mutta esimerkiksi Ruotsissa on olemassa neljä eri hinta-aluetta. Näin ollen voimme Suomen näkökulmasta ajatella siirtokapasiteetin vaikuttavan sähkön siirtoon Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen.

Esimerkkinä, sää on yksi monimuotoisimmista hintatekijöistä ja vaikuttaa sekä sähkön kysyntään että tarjontaan. Kysyntäpuolella tyypillinen sääliitännäinen tekijä on lämpötila, joka vaikuttaa sähkönkulutukseen lämmitys- tai jäähdytystarpeiden mukaan. Tarjontapuolella sääliitännäisiä tekijöitä ovat muun muassa käytettävissä olevan tuulivoiman ja aurinkovoiman määrä sekä säätyvän vesivoiman määrä eli vesiallastilanne, johon vaikuttavat muun muassa sateet ja lumien sulaminen.

Sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys

Sähkön markkinahinta vaihtelee eri aikoina hinnanmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden seurauksena. Suomessa sähkön markkinahinta on ollut historiallisesti katsoen varsin edullisella tasolla, ja vaihtelu on ollut historiallisesti maltillista verrattuna nykypäivään. Kontrastia nykytilanteelle ja hintojen nousulle antaa osaltaan myös vuosi 2020, jolloin Suomessa sähkön hinta oli ennätyksellisen alhaisella tasolla muun muassa COVID-19 pandemian aiheuttaman talousshokin seurauksena, joka vaikutti vähentävästi sähkön kysyntään, mutta myöskin ennätyksellisen hyvän pohjoismaisen vesiallastilanteen johdosta, joka lisäsi sähkön tarjontaa markkinoilla runsaan vesivoimatuotannon johdosta.

Syitä nykyiselle Suomen sekä myöskin Nord Pool-alueen keskimääräiselle sähkön hintakehitykselle on useita. Yksi pitkäaikainen ajuri on ollut eurooppalainen markkinaintegraatio, jota muun muassa EU on ajanut ja jolla pyritään siirtoyhteyksien lisäämisen kautta lisäämään sähkön vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Tämä käytännössä tarkoittaa hintojen nousua Nord Pool-alueella keskimäärin, kun lisätään kytköstä jo valmiiksi kalliimmille sähkön hinta-alueille kuten Saksaan. Markkinaintegraation lisäksi sääriippuvaisten tuotantomuotojen osuus on lisääntynyt sähkön kokonaistuotannosta, mikä korostaa sään vaikutusta hinnanmuodostukseen esimerkiksi tuulivoiman tarjonnan kautta. Sääriippuvaisen tuotannon osuuden lisääntymistä ei voida kuitenkaan pitää pitkäaikaisena sähkön hinnan nostajana vaan pikemminkin sähkön hinnan vaihtelun voimistajana.

Käytännössä kaikkein rajuin muutos sähkömarkkinoissa aivan Euroopan-laajuisesti on tapahtunut viimeisen vuoden sisällä alkaen viime syksyn kaasukriisistä johtaen tähän vuoteen sekä sotaan Ukrainassa, mikä on vaikuttanut Euroopassa sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävien polttoaineiden hintoihin ja toimitusvarmuuteen. Lisäksi sodan seurauksena venäläisen sähkön tuonti Suomeen on loppunut kokonaan, mikä on vähentänyt merkittävästi sähkön tarjontaa Suomessa nostaen sähkön hintaa. Venäjän tuonti on kuitenkin korvattavissa Olkiluoto 3:n sähkön tuotannolla mutta toistaiseksi laitosta ei ole vielä saatu jatkuvaan kaupalliseen käyttöön.

Yleisimmät sähkösopimustyypit

Pääsähkösopimustyypit, joita Suomessa on ollut jo pitkään ovat spot-sähkösopimus, määräaikainen sähkösopimus sekä toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Sähkösopimusten hinnoittelu eroaa toisistaan sopimustyypin mukaan mutta myös sopimuksentekohetken mukaan. Kaikissa sähkösopimuksissa sähkönmyyntiyhtiö hankkii fyysisen kulutettavan sähkön Nord Pool -sähköpörssistä tai tuottaa sähkön joko kokonaan tai osittain itse, mikä vähennetään hankittavan pörssisähkön määrästä.

Spot-sähkösopimuksessa sähkön hinta muodostuu suoraan Nord Pool -sähköpörssissä ja sähkönmyyntiyhtiö käytännössä läpilaskuttaa asiakkaalta Nord Poolista häntä varten hankitun spot-sähkön hinnan lisäten spot-hinnan päälle marginaalin, jolla katetaan liiketoiminnan muita kustannuksia.

Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat muodostuvat puolestaan Nasdaq Commodities:in puolella käydyn sähköjohdannaiskaupan perusteella. Ideana tässä on se, että sähkönmyyntiyhtiö pyrkii turvaamaan toimintansa kiinnittämällä sähkön hinnan ostohetkellä koko sopimuskauden ajaksi. Sähkönmyyntiyhtiö ei voi ottaa riskiä lupaamalla sähkösopimuksessa jonkin satunnaisen kiinteän sähkön hinnan joutuen samalla hankkimaan fyysistä sähköä vaihtuvalla hinnalla, sillä muuten sähkönmyyntiyhtiö altistuu hintariskille ja voi joutua hankkimaan sähkön määräaikaista sähkösopimusta kalliimmalla hinnalla. Näin ollen määräaikaisen sähkösopimuksen hinta on hankinnassa käytettyjen sähköjohdannaisten hinta lisättynä sähkönmyyntiyhtiön marginaalilla, joka kattaa liiketoiminnan muita kustannuksia.

Toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hinnoittelun taustalla vaikuttavat myös hankinnassa käytettyjen sähköjohdannaisten sen hetkiset markkinahinnat, sillä sähköjohdannaisten käytön periaate on täysin sama kuin määräaikaisissa sähkösopimuksissa eli suojautuminen hintariskiä vastaan.

Sähkönhintatietoutta:
https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Hourly/?view=tablehttp://www.nasdaqomx.com/transactions/markets/commodities/market-prices