Sähköverkon jokainen pylväs tarkastetaan säännöllisesti
KSS Verkon jakelualueella sähköverkon kuntotarkastuksia tehdään sekä maasta käsin että helikopterin avulla ilmasta. Tämä artikkeli vie sinut tutustumaan maastossa tehtävään sähköverkon kuntotarkastukseen.

KSS Verkolla on yli 50 000 sähkönsiirtoasiakasta Kouvolan ja Iitin seudulla. Tärkeä lenkki sähkön toimitusvarmuudessa on sähköverkon säännölliset kuntotarkastukset. Maastokierroksin tehtävässä tarkastuskierrossa on vuosittain kuudesosa KSS Verkon jakelualueen verkosta.
"Kuntotarkastusten tavoitteena on saada ajantasainen kokonaiskuva verkon kunnosta tulevia kunnossapito- ja investointipäätöksiä varten. Lisäksi pyrimme havaitsemaan mahdolliset vikapaikat jo ennakkoon, mikä vahvistaa sähkön toimitusvarmuutta", avaa KSS Verkon kunnossapitopäällikkö Jyri Tompuri.
Kesän ja syksyn 2025 osalta kuntotarkastukset keskittyvät Kouvolan itäosiin. KSS Verkolle kuntotarkastuksia tekevän Insplan Oy:n asiantuntijat tuottavat kokonaiskuvaa sähköverkon kunnosta maastohavainnoilla ja sähköisillä kirjauksilla. Kunnossapitopalveluihin erikoistunut Insplan on energia- ja tietoliikenneinfran asiantuntijatalo, joka tarjoaa sähkö- ja tietoliikenneverkon, valaistusinfran, uusiutuvan energian sekä ympäristöpalveluiden asiantuntijapalveluita.
Insplanin kuntotarkastaja Juuso Rämällä on vuorossa tarkastuskäynti 20 kilovoltin avojohtolinjalla Kouvolan Rämälässä.
Kuntotarkastaja kävelee tarkastuskäynnillä sähkölinjan johtokatua pitkin ja tarkastaa joka ikisen linjan pylvään. Tarkastustahti on noin 100 pylvästä päivässä. Havainnot Juuso Rämä kirjaa puhelimellaan KSS Verkon ArcGIS-paikkatietojärjestelmään. Tämä mahdollistaa sen, että tieto on heti hyödynnettävissä kunnossapidon ja suunnittelun tueksi.
Käyn silmämääräisesti läpi 10 metriä leveän johtokadun kasvillisuuden ja sen vierustalla olevan puuston.
Juuso Rämä, Insplan
"Silmäilen myös ilmajohtolinjojen langat, jotta ne ovat riittävän korkealla eikä niissä ole havaittavissa esimerkiksi säikeiden katkeamisia", Juuso Rämä kertoo.
Linjan läheisyydessä olevat oksat voivat liian lähelle sähkölinjaa kasvaessaan tai talvella lumikuorman myötä linjalle painuessaan aiheuttaa häiriöitä sähkönjakeluun.
Juuso Rämä pysähtyy jokaisen pylvään kohdalla ja tarkastaa rakenteet ylhäältä alaspäin varmistaen, että ne ovat turvalliset eivätkä aiheuta vaaraa.
"Varmistan pylvästä säältä suojaavan latvahatun olevan paikoillaan ja katson, että pylvään tarvittavat merkinnät, kuten varoituskyltit ovat paikallaan ja ehjiä. Tarvittaessa vaihdan tilalle uudet merkinnät."
Reitille osuvista pylväsmuuntamoista tarkastetaan muun muassa muuntajakoneen kiinnitykset. Silmäilyn alla ovat myös lintujen, esimerkiksi tikkojen aikaansaannokset. Ne kun ovat innokkaita pylväiden koputtelijoita.

Lahotarkastus paljastaa uusittavat pylväät
Tärkeä osa sähköverkon kunnossapitoa on pylväiden lahoisuuden tarkastus, jossa arvioidaan pylväiden vaihtotarve ja jäljellä oleva käyttöikä. Tarkastus tehdään kaikille reitin varrelle osuville yli 25 vuotta vanhoille pylväille.
"Lahoisuus tarkastetaan metallisella lahopiikillä pylvään juuresta, maanpinnan alapuolelta. Mikäli pylväs tuntuu pehmeältä ja piikki uppoaa pylvääseen tai puulla ei havaita taivutuslujuutta, siinä on lahovaurioita."
"Lopuksi koputtelen vielä pylvästä vasaralla ja kuulostelen, onko pylväs ehjä vai ontto. Tarvittaessa pylvään kuntotaso varmistetaan poraamalla pylvääseen reikä lahoamistason selvittämiseksi", Juuso Rämä kertoo.
Lahotarkastus on kriittinen työvaihe sekä verkon turvallisuuden varmistamiseksi että kunnossapitokustannusten hallitsemiseksi. Insplanin tarkastajat ovat tähän erikoiskoulutettuja, minkä lisäksi heillä on sähköverkkotyöhön erikoistava koulutus.

Pylväiden mahdollinen lahoamistapa riippuu siitä, millä aineella ne on kyllästetty. Iäkkäämmät kreosoottipylväät lahoavat herkemmin sisältäpäin, kun taas CCA-kyllästetyissä tai uudemmissa kuparikyllästetyissä pylväissä lahoaminen alkaa todennäköisimmin pinnasta.
Sähköverkon pylväiden käyttöikä on useita vuosikymmeniä. Vanhimmat KSS Verkon alueen pylväät ovat palvelleet seudun sähkönkäyttäjiä 1950–60-luvulta alkaen.
"Kyllästämisen onnistumisella on iso rooli pylvään kestävyydessä, mutta tietysti käyttöikään vaikuttavat myös alueen olosuhteet ja muut ulkoiset muuttujat", Juuso Rämä kertoo.

Maastosta kerätylle tiedolle on tilausta
Kuntotarkastaja Juuso Rämä kirjaa puhelimellaan havainnot tuoreeltaan KSS Verkon ArcGIS-paikkatietojärjestelmään. Vaurioituneet pylväät merkataan lisäksi keltaisilla huomionauhoilla.
"Tarkastusväli on kuusi vuotta, joten kirjauksissa on huomioitava kokonaisuus. On osattava katsoa myös hieman nykyhetkeä pidemmälle", Juuso Rämä toteaa.
Kunnossapitopäällikkö Jyri Tompuri näkee maastossa tehtävän kuntotarkastuksen ja tarkastajan toimittaman datan tärkeänä osana omaisuudenhallinnan tiedonkeruuta.
Tieto on meillä erittäin hyödyllistä. Kuntotarkastuksissa kirjattujen havaintojen pohjalta suunnittelemme esimerkiksi pylväiden vaihdot ja muut investointitoimenpiteet.
Jyri Tompuri, KSS Verkko
"Käytännön tasolle vietynä kuntotarkastajan kirjauksia hyödyntävät myös asentajat, jotka pystyvät paikkatietojärjestelmään vietyjen tietojen avulla varautumaan kohteen kunnossapitotoimiin oikeilla välineillä", Tompuri jatkaa.
KSS Verkko otti keväällä 2025 käyttöönsä uuden Investointien priorisointi -työkalun, joka kokoaa yhteen verkon keskeisimmät tiedot, kuten rakenteen, iän, käytetyt komponentit, suorituskyvyn ja kuntohavainnot. Insplanin kuntotarkastajien kenttätyö tukee työkalun tietopohjaa ja parantaa sen vaikuttavuutta.
"Työkalu antaa meille lisäeväitä myös kunnossapidon suunnitteluun. Lähtien jos siitä, että pystymme jatkossa havaitsemaan alueet, jotka hyötyvät tiheämmästä tarkastusvälistä", Tompuri kertoo.
Sähköverkkojen hallinnan digitaalisten ratkaisuiden ja maastossa ihmisaistein tehtävän työn yhteispeli on vaikutuksiltaan tehokas. Tästä hyvänä todisteena on KSS Verkon vuonna 2024 saavuttama toimitusvarmuus, joka oli 99,996 %.
Huomasitko poikkeaman sähköverkon tai pylvään kunnossa?
KSS Verkolla on käytössä sähköinen lomake, jolla jokainen voi ilmoittaa havaintonsa sähköverkon tai pylvään kunnosta.
KSS Verkko Oy
KSS Verkko on sähkönjakelu- ja verkkoyhtiö, joka palvelee yli 50 000 asiakasta Kouvolan ja Iitin seudulla. Varmistamme laadukkaan sähköntoimituksen niin koteihin, yrityksiin kuin kunnallisiin kohteisiin. Jotta sähkö kulkee luotettavasti myös huomenna, ylläpidämme ja kehitämme aktiivisesti alueemme sähköverkkoa. Lue lisää
Insplan Oy
Insplan on valtakunnallisesti toimiva energia- ja tietoliikenneinfran asiantuntijatalo. Insplanin tarkastajat tekevät vuosittain yli 100 000 sähköpylvästarkastusta eri puolilla Suomea. Työ toteutetaan kentältä käsin mobiilisti, jolloin havainnot siirtyvät suoraan asiakkaiden järjestelmiin. Insplanin palveluihin kuuluu myös suunnittelu, dronekuvaus, osittaispurkausmittaukset, IoT-ratkaisut sekä ympäristöpalvelut, jotka tukevat sähköverkon kokonaisvaltaista elinkaaren hallintaa. Lue lisää