Projektin ydin liittyi vuonna 1994 käyttöön otetun Verlan vesivoimalan (Verla 2) vesiturbiinin automaation sekä generaattorin suojaus-, tahdistus- ja magnetointijärjestelmien modernisointiin. Osa laitteistosta oli edelleen alkuperäisiä, vuosikymmenten ajan hienosti palvelleita ratkaisuja.

"Komponenttien ikä ja varaosien saatavuus toivat tiettyä painetta takaraivoon. Rikkoutuneiden laitteiden tilalle ei välttämättä enää löytyisi vastaavia, ainakaan kovin nopeasti", Kari Dansk avaa projektin taustoja.

Samalla päätettiin uusia myös turbiinin hydrauliikka, joka on koko laitoksen toiminnan kannalta kriittinen järjestelmä. Hydrauliikan avulla säädetään turbiinin juoksupyörän ja johtopyörän toimintaa voimalan toiminnan hallitsemiseksi.

"Automaatio ja hydrauliikka ovat kuin pelikaverit. Niiden on toimittava täydellisesti yhdessä", Kari Dansk summaa.

Mittavaan projektiin osallistui laaja kumppaniverkosto:

• Valmet Automation Oyj vastasi vesiturbiiniautomaatiosta.

• AFRY Finland Oy vastasi projektin kokonaissuunnittelusta ja toimitti generaattorin suojaus-, tahdistus- ja magnetointilaitteiston.

• Andritz Hydro Oy toimitti turbiinin hydrauliikkajärjestelmän.

• Kaakkois-Suomen Sähköpalvelu Oy toteutti sähköasennukset.

• KSS Rakennus Oy:stä mukana käyttöönotossa olivat voimalaitoksen huoltotöitä suorittavat asentajat, jotka kouluttautuivat samalla uusiin järjestelmiin.

Verlassa työskenteli kaikkinensa yli 25 ammattilaista Valmetilta, AFRYlta, Andritzilta, Kaakkois-Suomen Sähköpalvelulta ja KSS Rakennukselta.

Ajoitus osui napakymppiin: koneet hiljenivät kuivimpaan aikaan

Vesivoimaloiden isommat uudistus- ja huoltotyöt ovat tarkkaa pelisilmää vaativia projekteja, sillä ajoitus vaikuttaa suoraan energiantuotantoon. Verlan kohdalla ajoitus osui nappiin.

"Sääherra suosi projektia. Vedenpinnan taso pysyi matalalla, eikä yhtään ohijuoksutusta tarvinnut tehdä. Vaikka voimala oli pysähdyksissä, kaikki vesi saatiin lopulta hyödynnettyä energiaksi Verla 1 laitoksella", Kari Dansk kertoo tyytyväisenä.

Työt alkoivat syyskuun puolivälissä voimalaitoksen pysäytyksellä ja vesiteiden tyhjentämisellä. Sen jälkeen aloitettiin noin kolme viikkoa kestäneet työt turbiinin parissa. Ahtaiden tilojen ja suurien kappaleiden nostotöiden vuoksi työvaiheet rytmitettiin tarkasti tapaturmattoman ja sujuvan työskentelyn turvaamiseksi.

Turbiinitöiden valmistuttua käynnistyi vanhan automaatiojärjestelmän purku. Uuden tieltä purettiin vanhat automaatiokaapit, suojaus- ja magnetointikaapit, tietoliikennekaappi, kamerat ja kenttäkaapeloinnit.

"Tilalle rakennettiin käytännössä täysin uusi automaatiojärjestelmä. Sähkökeskus jäi, mutta käytännössä kaikki muu rakennettiin uudelleen", Dansk kertoo.

Uudistuksen myötä Verlan voimalaitoksen käyttövarmuus parani merkittävästi. Nyt meillä on toimiva kokonaisuus vähintäänkin seuraavaksi 20 vuodeksi, toteaa Kari Dansk.

Kolmiportainen testaus huipentui jouluaaton uutiseen

Kalenterin käännyttyä marraskuulle alkoivat uuden järjestelmän kuivakäyttötestit, jossa jokainen kaapeli ja signaali käydään läpi kentältä automaatioon saakka. Joulukuussa laitos siirtyi pyörivän koneen kokeisiin, joita seurasi kaikkein kriittisin vaihe: seitsemän vuorokauden häiriötön koekäyttö. Sen aikana laitos tuottaa jo sähköä verkkoon, mutta vaihe on saatava läpi ilman ainuttakaan häiriötä.

"Kyllä se oli jouluaatto 24.12., kun saimme tiedon, että koekäyttö oli läpäisty. Se oli hieno joululahja koko tiimille", Kari Dansk palaa joulun tunnelmiin.

Hän on tyytyväinen projektiin, joka vietiin läpi aikataulussa, budjetissa ja ennen kaikkea turvallisesti.

"Kyseessä oli iso kokonaisuus, jossa oli mukana monta kumppania. Teimme töitä ahtaissa tiloissa sekä tiukalla tahdilla. Silti kaikki loksahti paikoilleen."

Voimalan ohjaus perustuu kotimaiseen tekniikkaan, joka yhdistää generaattorin magnetoinnin, relesuojauksen ja tahdistuksen yhteen laitteeseen.

Voimalan käytettävyys nousi uudelle tasolle

Verlan vesivoimala muodostaa merkittävän osan KSS Energian omasta uusiutuvan vesivoiman tuotannosta. Alkujaan paikallisen puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakennettu voimala tuottaa nykyisin noin 15 000 megawattituntia sähköä vuodessa (Verla 1 ja 2). Tämä riittää noin 3 000 kotitaloudelle.

Järjestelmäuudistusten myötä Verlan voimalaitoksen käyttövarmuus kasvoi merkittävästi. Arjessa uusien järjestelmien tarjoamia etuja ovat nopeus, ketteryys ja huollettavuus.

"Lisäksi modernisointi parantaa osallistumista Fingridin automaattiseen taajuudenpalautusreserviin (aFRR), sillä voimala voidaan nyt käynnistää ja säätää entistä nopeammin", Kari Dansk listaa.

Kari Dansk kertoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että voimalaitoksen ohjaus perustuu kotimaiseen tekniikkaan, joka yhdistää generaattorin magnetoinnin, relesuojauksen ja tahdistuksen yhteen laitteeseen sekä kommunikoi väylätekniikan välityksellä laitoksen automaatiojärjestelmän kanssa.

"Toistaiseksi täysin vastaavaa ratkaisua ei ole muilla toimittajilla. On hienoa olla edelläkävijä."

KSS Energian tavoitteena on olla oman tuotannon osalta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Verlan järjestelmäuudistuksen myötä paikallista ja uusiutuvaa vesivoimaa on tarjolla tuoteportfoliossa myös tuleville vuosikymmenille.