Kuluneena keväänä ja kesänä energiamarkkinoita on ravistellut kriisi. Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sodan seurauksena kaasun ja öljyn toimitukset keskeisen kuljetusreitin, Hormuzinsalmen, kautta ovat rajoittuneet. Fossiilipolttoaineiden hinnat, ja siten myös lauhdesähkön ja lämpövoiman tuotannon kustannukset, ovat nousseet jyrkästi. Tämä on nostanut sähkön johdannais- ja spot-hinnat korkealle tasolle erityisesti Keski-Euroopassa, jossa ennätykselliset helteet ja viilennystarpeet entisestään lisäsivät sähkönkulutusta kesällä. 

Pohjoismaiden ja muun Euroopan välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä on lisätty viime vuosina merkittävästi. Niiden avulla sähköä pystytään siirtämään alueelta toiselle tuotanto- ja hintatilanteen mukaan entistä paremmin, minkä vuoksi Keski-Euroopan hintataso vaikuttaa aiempaa enemmän myös Suomessa. 

Systeemihinta, joka on pohjoismaisen markkina-alueen teoreettinen yhteishinta ja sähköjohdannaisten viitehinta, on ollut tänä vuonna korkeahko. Keski-Euroopan hintojen vaikutus Pohjoismaiden systeemihintaan on ollut perinteisesti maltillinen, koska suurin osa pohjolan sähköstä tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla sekä muilla uusiutuvilla energianlähteillä. Tänä vuonna vesivoimantuotanto on kuitenkin ollut rajoitettua heikon hydrologisen balanssin vuoksi, ja ydinvoimaa on ollut tarjolla harmillisen vähän ydinvoimalaitosten venyneiden huoltojen takia. Fossiilipolttoaineiden hintojen nousu on siis näkynyt tavallista vahvemmin myös Pohjoismaissa esimerkiksi kalliin tuontisähkön muodossa.  

Suomessa tuulivoimatuotannolla on iso vaikutus sähkön hintaan: runsas tuulivoimatuotanto on painanut sähkön hinnan ajoittain hyvin matalalle, kun taas vähäisen tuulivoimatuotannon aikana Suomen aluehinta on noussut herkästi systeemihintaa korkeammaksi. 

Tulevaan talveen liittyy energiamarkkinoilla muutamia epävarmuuksia, jotka koskevat muun muassa sääolosuhteita, polttoainemarkkinoiden kehitystä ja ydinvoiman saatavuutta.

Viivi Westman

Kolme seurattavaa asiaa talven energiamarkkinoilla 

1. Hydrologinen balanssi 

Vuosi 2026 on ollut historiallisen vähäsateinen Pohjoismaissa, eikä Norjan ja Ruotsin vuoristoissa ole muodostunut normaalia määrää sulamisvesiä vähälumisen talven johdosta. Hydrologinen balanssi, joka kuvaa, paljonko vettä kertyy sateen, lumen ja sulamisen mukana vesistöihin ja sieltä vesivoiman käyttöön, on ollut heikoimmalla tasolla kymmeneen vuoteen.  

Lähde: ENTSO-E Transparency Platform: Water Reservoirs 

Vesivarastojen alhaiset tasot tulevat näillä näkymin rajoittamaan vesivoimatuotantoa vielä ensi vuoden puolellakin ja ylläpitämään korkeaa hintatasoa. Toisaalta, jos syksyn sademäärät toteutuvat runsaina, balanssi voi vahvistua nopeasti, ja markkinoille saadaan enemmän vesivoimalla tuotettua edullista sähköä.

2. Ydinvoimaloiden huollot 

Tänä vuonna (2026) myös Ruotsin ja Suomen ydinvoimaloiden huoltosesonki on venynyt suunniteltua pidemmäksi ja laajemmaksi, ja tuotanto on ollut matalalla tasolla lähes koko kesän. Kirjoitushetkellä syys-lokakuun taitteessa puolet ydinvoimaloiden kokonaiskapasiteetista on pois käytöstä, minkä vuoksi sähkön hinta riippuu suuresti säästä. Esimerkiksi Ruotsin 1,1 gigawatin Ringhals 4 -reaktorin vuosihuoltoa on jouduttu jatkamaan jo 46 päivällä turbiinista ja reaktorin jäähdytysjärjestelmästä havaittujen odottamattomien vikojen vuoksi. Tällä hetkellä vallitsee epävarmuus siitä, tuleeko ydinvoimaloiden tämän syksyn huoltoaikatauluihin vielä lisää viivästyksiä. 

3. Polttoainemarkkina 

Keväällä 2026 alkaneen Lähi-idän kriisin vaikutukset energiamarkkinoilla jatkuvat. Epävarmuus polttoainetoimituksista pitää kaasun ja kivihiilen hintatasoa korkealla, mikä on nostanut fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kustannuksia Euroopassa. Fossiilipolttoaineiden hinnat pysyvät herkkinä Iranin ja Yhdysvaltojen välisille jännitteille ja Hormuzinsalmen tilanteelle. Myös päästöoikeuden hinta on noussut, koska kaasun heikompi saatavuus on lisännyt saastuttavamman kivihiilen käyttöä ja siten kysyntää päästöoikeuksille. 

Tilannetta kiristää myös Euroopan maakaasuvarastojen tavanomaista matalampi täyttöaste ennen lämmityskauden alkua. Vaikka markkinoille on saatu korvaavia LNG-toimituksia muualta maailmasta, talveen lähdetään selvästi epävarmemmassa tilanteessa kuin vuosi sitten. Polttoaineiden hintakehitys vaikuttaa suoraan Keski-Euroopan sähkömarkkinaan ja sitä kautta myös pohjoismaiseen hintatasoon, vaikka Pohjoismaissa suuri osa sähköstä tuotetaan yhä ydinvoimalla ja uusiutuvilla energianlähteillä. 

Yhteenveto 

Vaikka energiamarkkinoiden tulevaan talveen liittyy vielä paljon epävarmuuksia, keskeisimmät seurattavat tekijät ovat tiedossa. Yrityspäättäjän kannattaa huomioida sääolosuhteiden ja tuulivoimatuotannon vaihteluiden vaikutus sähkön hetkelliseen hintatasoon sekä seurata pidemmällä aikavälillä muun muassa vesitilannetta, kansainvälisen politiikan tapahtumia ja polttoainemarkkinoiden kehitystä. Nämä tekijät määrittävät pitkälti sen, millaisessa markkinaympäristössä tulevaan talveen ja lämmityskauteen lähdetään.