Kuka pääsee ensin sähköverkkoon? - Lakiluonnos etusijamenettelystä
Suomen sähköjärjestelmä on uudenlaisen haasteen edessä. Sähkön tuotantoon, kulutukseen ja varastointiin suunnitellaan yhä suurempia investointeja, mutta sähköverkon kapasiteetti ei aina kasva samaa tahtia. Tämä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: kuka saa liittyä sähköverkkoon ensin, jos kaikille ei ole tilaa?
Mitä etusijamenettelyllä haetaan?
Sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelyllä pyritään ratkaisemaan yllä esitettyä ongelmaa. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella 18.9.-9.10.2026 ja suunniteltu voimaantulo on 1.1.2027.
Ajatuksena on, ettei niukkaa verkkokapasiteettia jaettaisi pelkästään sen perusteella, kuka ehtii jättää liittymispyynnön ensimmäisenä. Sen sijaan etusijalle voitaisiin asettaa hankkeita, jotka ovat yhteiskunnan kannalta erityisen merkittäviä, ja joiden toteutuminen on riittävän varmaa.
Muutos on merkittävä erityisesti tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetista kilpailevat esimerkiksi datakeskukset, teollisuuden sähköistyminen, energiantuotanto ja erilaiset energiavarastot. Myös datakeskusten nopea kasvu on nostanut verkkoon liittymisen ehdot julkiseen keskusteluun.
Etusijamenettelyyn liittyy useita kysymyksiä
Etusijamenettely voi parhaimmillaan nopeuttaa Suomen sähköistymistä ja ohjata investointeja tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla siihen liittyy kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Millä perusteella yksi hanke on toista tärkeämpi?
Kuka arvioi hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden?
Entä miten varmistetaan, ettei järjestelmä suosi perusteettomasti tiettyjä toimijoita?
Siksi olennaista ei ole vain se, kuka pääsee jonossa ensimmäiseksi, vaan millä perusteilla paikka jonossa määräytyy.
Petri Tuomainen
Selkeät, ennakoitavat ja tasapuoliset kriteerit ovat ratkaisevia, jotta sähköverkon rajallinen kapasiteetti voidaan hyödyntää Suomen kokonaisedun kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Miten tämä näkyy jakeluverkkoyhtiön toiminnassa?
Jakeluverkkoyhtiön kannalta ei ole oleellista, mihin järjestykseen yhteiskunta päättää sähköverkon liittyjät laittaa. Sen sijaan on oleellista, että laki on selkeä ja että liittyjien priorisointi ei aiheuta riitoja, joissa jakeluverkkoyhtiö on osapuolena.
Laki ei saa myöskään velvoittaa jakeluverkkoyhtiötä investointeihin, jotka vaarantavat yhtiön kannattavuuden tai vakavaraisuuden.
Kyse on lopulta paljon suuremmasta asiasta kuin verkkoliittymistä: siitä, millaista sähköistä Suomea rakennamme tulevina vuosikymmeninä.
Tämä blogi on kirjoitettu ajankohtana, jolloin hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella. Lain suunniteltu voimaantulo on 1.1.2027. Lisätiedot Työ- ja elinkeinoministeriön sivulta.