Monimuotoinen luonto ylläpitää kaikkea elämää maapallolla. Se tarjoaa elossa säilymisen edellytyksiä, kuten vettä, ravintoa, ilmaa ja suojaa. Luonnon monimuotoisuus – biodiversiteetti – linkittyy vahvasti myös elämän laatua parantavaan virkistävään ympäristöön.

Kouvolan kaupungin ympäristöasiantuntija Timo Martikainen toteaa maapallon luonnon köyhtyneen jo pidemmän aikaa, sukupolvien ajan. Taustalla on lukusia syitä, mutta yhdistävänä tekijänä on ihminen.

"Globaali maailma tuo luontokadon pysäyttämiseen omat haasteensa, sillä mikäli omat luonnonvaramme loppuvat, saamme todennäköisesti korvaavat tuotteet jostain päin maailmaa. Perinteisissä talousmalleissa luonnonvaroja oletetaan olevan aina riittävästi saatavissa. Rajallisella maapallolla näin ei tietenkään voi olla."

Maapallolta löytyy jo alueita, joissa luonnonvarat on nakerrettu ihmisten toimesta loppuun ja elinolot ovat kurjat.

Timo Martikainen

Hyvä asia on, että töitä luonnon monimuotoisuuden eteen on herätty tekemään monella tasolla: globaalisti, valtakunnallisesti, paikallisesti sekä yritys- ja yksilötasolla. Euroopan Unionissa vuonna 2020 käyttöön otetun biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja ohjata luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian konkreettisista tavoitteista on kasvattaa EU:n maa-alueiden suojelupinta-alaa 30 %:iin.

"Ison kuvan tavoitteet ovat tärkeitä ohjenuoria, mutta keskeiset ratkaisut ja toimet tehdään paikallistasolla. Biodiversiteetin näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, mikä on juuri omalle alueelle ominaista ja millaisia toimia siellä tulisi tehdä luontokadon estämiseksi."

Elintilaa luonnon erikoistujille

Biodiversiteetin ydin löytyy Martikaisen mukaan lajien erikoistumisesta ja erilaisuuden vaalimisesta.

"Monet lajit ovat vahvoja generalisteja, jotka pärjäävät missä vain ja ottavat sitä kautta itselleen elintilaa. Sitten ovat niin sanotut heikot kilpailijat, jotka ovat pärjätäkseen joutuneet erikoistumaan esimerkiksi kuiviin ja karuihin oloihin. Sellaisiin, joille ei esimerkiksi nykyajan kaupunkiympäristössä ole automaattisesti sijaa", Martikainen sanoo.

Vihreisiin nurmikoihin ja vehreisiin alueisiin mieltyneenä emme aina tule ajatelleeksi, että esimerkiksi hiekkaiset jättömaat ovat todella arvokkaita biodiversiteetin kannalta. Siellä viihtyvät monimuotoisuutta tuovat erikoistujat.

Timo Martikainen

Suomen maapinta-alasta yli 75 % on metsää. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen 50 000 eläin-, kasvi- ja sienilajista noin 20 000 lajia elää metsissä. Martikainen korostaa, että luonnon monimuotoisuutta voidaan huomioida sekä talousmetsässä että yhä harvinaisemmaksi käyvässä täysin luonnonvaraisessa metsässä.

"Talousmetsässä toki rajatummin, mutta näitä kahta ei mielestäni tulisi asettaa liikaa vastakkain. Monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja edistää myös taloudellisen toiminnan ohella."

"Luonnonmetsät ovat kuin mosaiikki, josta löytyy kosteita painanteita, kalliota ja vaihtelevaa puulajistoa. On esimerkiksi elävää, lahoavaa ja maahan kaatunutta puuta, jotka mahdollistavat elintilaa luonnon tärkeille erikoistujille", ympäristöasiantuntija luettelee.

Biodiversiteettityötä haastaa systemaattisen tiedon puute. Käytännössä tieto siitä, mihin nykytilannetta verrataan. Suomessa ei esimerkiksi vielä ole käytössä kansallista tilastotietoa biodiversiteetin tilasta ja sen kehityksestä.

"Tätä puutetta pyrkii korjaamaan Suomen ekosysteemiobservatorion (FEO) hanke, jossa hajanaista luontotietoa kootaan yhteen ja kehitetään biodiversiteetin seurantaa. Yhtenä tavoitteena on edistää tiedon käytettävyyttä osana päätöksentekoprosesseja", Martikainen mainitsee.

Monin tavoin mielekästä ja yhteistä toimintaa

Kouvolan kaupunki perusti kesällä 2022 osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Kestävä kaupunki -hanketta kolme luonnonkukkaniittyä. Kylvettävät siemenet kerättiin Kouvolan alueelta ja kaupunkilaiset pääsivät osaksi kylvötoimia.

"Mukaan valikoitui erityisesti sellaisia lajeja, joiden luontaiset kasvupaikat ovat jääneet esimerkiksi rakentamisen jalkoihin. Lisäksi asensimme ympäristöön linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja. Tavoitteena oli tuoda positiivista luonnonrikkautta asuinympäristöön."

"Toiveissa on, että kaupunkilaiset ja taloyhtiötkin voisivat saada kipinää luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Asiaa ei tarvitse katsoa mustavalkoisesti, eli että tarvitsisi valita joko millintarkasti leikattu nurmikenttä tai villinä kasvava niitty. Pihamaalle voi jättää vaikka pienen kaistaleen kasvamaan niityksi tai valita kukkapenkkiin kotimaisia kasveja", ehdottaa Martikainen.

Biodiversiteetti on KSS Energian vastuullisuustyön keskiössä. Olemme mukana United Global Compact -vastuullisuusaloitteessa. Lue lisää vastuullisuustyöstämme ja vuoden 2024 prioriteeteista Jukka Rämän blogista!

Kokeile!
Pieni työ luonnon hyväksi

• Suosi kotimaisia kasveja kukkapenkissä.

• Jätä tietyt kaistale nurmikkoa leikkaamatta ja perusta oma niitty.

• Avaa oma hyönteishotelli.

• Valitse kestäviä tuotteita ja puhdasta energiaa.