Tekopökkelöistä arvokasta lahopuuta johtoalueille

Osana biodiversiteettityötämme pilotoimme vuoden 2024 alussa johtoalueiden monimuotoisuuden lisäämistä tekopökkelöiden avulla. Onnistuneesta pilotista saatujen positiivisten kokemusten myötä KSS Energia lähtee kehittämään tekopökkelöiden tekemisestä uutta toimintamallia.

Henkilö huomiovaatteissa osoittaa noin viiden metrin korkeudelta katkaistua paksua puunrunkoa, joka on malliesimerkki tekopökkelöstä.

Lahopuu on korvaamattoman arvokas osa monimuotoista metsäluontoa

Noin 5 000 lajia, joista suuri osa on hyönteisiä ja lahottajasieniä, on täysin riippuvaisia lahopuusta. Ne puolestaan lisäävät luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Lahopuussa elävät hyönteiset muun muassa pölyttävät kasveja ja tarjoavat linnuille sekä toisille hyönteisille ravintoa. Hyönteisten lisäksi myös kolopesijälinnut voivat löytää pesäpaikan lahopuusta. Runsas lahottajasienilajisto taas suojelee metsää estämällä yksittäisten metsätuhoa aiheuttavien sienien leviämistä.

Lahopuun määrää voidaan lisätä esimerkiksi tekopökkelöiden avulla. Tekopökkelöt ovat noin 4–6 metrin korkeudelta katkaistavia eläviä puita, joista muodostuu pystylahopuuta. Niiden latvaosa voidaan jättää maahan lahoamaan, jolloin syntyy maalahopuuta. Molempia lahopuulajeja tarvitaan, sillä niillä on osittain omat lajistonsa.

Pilotista pontta uuden toimintamallin luomiseen

Osana biodiversiteettityötämme pilotoimme tammikuussa johtoalueiden monimuotoisuuden lisäämistä tekopökkelöiden avulla. Pilotista saatuja kokemuksia sekä oppeja ruodittiin läpi helmikuussa. Oman näkökulmansa keskusteluun toivat (kuvassa vasemmalta lukien) tekopökkelöt toteuttaneen Kymen Linjaraivauksen Marko Ylä-Kotola ja Jukka Seppälä, KSS Verkon kunnossapitopäällikkö Jyri Tompuri ja suunnitteluinsinööri Jani Kalenius sekä KSS Rakennuksen projektipäällikkö Antti Vainonen.

Viisi henkilöä huomiovaatteissa keskustelee talvisen järvimaiseman edessä.

Oli suuri ilo todeta, että jokaisen osapuolen näkökulmasta pilotti oli erittäin onnistunut ja tekopökkelöiden tekemisestä koneellisen raivaustyön yhteydessä voidaan alkaa rakentamaan pysyvää toimintamallia. Loppujen lopuksi niiden tekemisestä ei aiheudu kovin suurta ylimääräistä vaivaa eikä niistä koidu mitään haittaa rakennusvaiheessa, kun ne sijoitetaan rakennettavan alueen reunamille ja varmistetaan, että työkoneille jää riittävästi tilaa liikkua. Jos latvaosat siirretään johtoalueen reunaan, voidaan nekin jättää maalahopuuksi. Tekopökkelöt eivät myöskään hankaloita tulevaa sähköverkon kunnossapitotyötä millään lailla.

Myös maanomistajan näkökulmasta tekopökkelöiden jättäminen on kannattavaa useammastakin syystä. Ne ovat esimerkiksi osa metsien PEFC-sertifiointia. Kun tekopökkelöt vielä tehdään kaupallisesti vähäarvoisista puista, kustannukset jäävät vähäisiksi, korkeintaan muutamiin kymppeihin. Hyvin pienellä panostuksella pystytään siis lisäämään johtoalueiden biodiversiteettiä tehokkaasti.

Työturvallisuus lähtökohtana

Tarjoamme jo nyt verkkosivuillamme mahdollisuutta maanomistajille ilmoittaa kiinnostuksestaan jättää omilla maillaan tekopökkelöitä, mutta jatkossa tuomme tämän vaihtoehdon vahvemmin esiin hankkeiden alkuvaiheessa aina kun se vaan on mahdollista. Tarjoamme tämän vaihtoehdon nimenomaan koneellisten raivaustöiden yhteydessä, sillä tekopökkelöiden katkaiseminen useiden metrien korkeudesta olisi käsipelillä vaarallista eikä niitä siis voida metsurityönä tehdä.

Lue lisää lahopuusta ja tekopökkelöistä verkkosivuiltamme.

Kolme tekopökkelöä eli noin viiden metrin korkeudelta katkaistua puunrunkoa ryhmässä.
Tekopökkelöiden ryhmittelyllä saadaan muodostettua laajempia elinympäristöjä.

1.1.42