Kaukolämpöverkon ennakoivan kunnossapidon tarkoitus on nimensä mukaisesti ennakoida mahdolliset riskikohteet ja välttää isommat sekä äkilliset vuodot. Kaivotarkastukset ovat yksi konkreettinen keino varmistaa kaukolämpöverkon toimivuus.

Vesa Horppu ja Jari Pesu tarkastavat vuosittain huolto-ohjelman mukaisesti noin 500 KSS Lämmön kaukolämpöverkoston kaivoa.

"Kaiken kaikkiaan kaivoja on yli 2 000, ja ne käydään tarkastamassa paikan päällä vähintään kolmen vuoden välein", Vesa Horppu kertoo.

Huolto-ohjelman ulkopuolella paikalle mennään aina, kun tarve vaatii. Työtä tehdäänkin hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa, sillä heidän ilmoittamien havaintojen kautta tilanteeseen päästään puuttumaan ennen kuin mahdollinen vika aiheuttaa isompaa harmia.

Kaivotarkastuksen tavoitteena on havaita mahdolliset vuotokohdat tai niitä ennakoivat muutokset sekä poistaa kaivoihin kertyvä vesi.

Putken ulkopuolella oleva vesi on pahin vihollinen. Kuivissa olosuhteissa kaukolämpöputken elinkaari on helposti 50 vuotta.

Jari Pesu, KSS Rakennus

Kaukolämpöverkosto on suljettu putkisto, joka kulkee noin metrin syvyydessä katujen ja puistojen alla. Isompia johtoja asennetaan myös tunneleihin. Kaukolämpöverkostossa kulkee aina kaksi putkea: meno- ja paluuvedelle. Menovesi on tuotantolaitokselta kiinteistöihin siirtyvää kaukolämpöä ja paluuvesi lämmitetystä kohteesta takaisin laitokselle palaavaa kaukolämpövettä.

Vuonna 2024 KSS Lämmön kaukolämpöverkossa keskimääräinen keskeytysaika oli suunnitellut ja suunnittelemattomat keskeytykset mukaan lukien 28 minuuttia per asiakas. Valkealan alueella päästiin jopa 100 %:n toimitusvarmuuteen.

KSS Rakennuksen Jari Pesu tuntee Kouvolan kaivot kuin omat taskunsa. Kaivotarkastuksissa tehdään havaintoja muun muassa putkiston kunnosta ja kaivoon kertyvän ulkopuolisen veden määrästä.

Kaivotarkastuksia tehdään ympäri vuoden

Vesa Horppu ja Jari Pesu ovat olleet työpari jo 20 vuoden ajan. Osaamista tällä kaksikolla on kuitenkin enemmän kuin 40 vuoden edestä.

"Mehän olemme manttelinperijöitä, sillä opit saimme tätä työtä aiemmin tehneiltä Markku Hannolalta ja Martti Ikoselta. Vaatimustaso oli kova, he olivat loistavia opettajia", Jari ja Vesa lähettävät mentoreilleen terveiset.

Tarkastusvuorossa olevalle kaivolle tultaessa silmäillään ensimmäisenä kaivon ympäristö.

"Lämpöä ja sen aikaansaamia muutoksiahan me etsimme. Omat aistit ovat tärkeimmät työkalut kaivotarkastuksia tehdessä. Harjaantunut silmä huomaa, jos tietyn kohdan lumisula on erilaista kuin ympäröivä sula. Myös kuiva kohta, jota ei aiempina vuosina ole alueella ollut, voi indikoida vuotoa", Jari Pesu kertoo.

Kaivot ovat ahtaita ja siellä liikkuminen vaatii suunnittelua. Jokainen kaivo on omanlaisensa.

Vesa Horppu, KSS Rakennus

KSS Rakennuksella kaivotarkastuksia tehdään turvallisuussyistä aina parityönä. Tällä kertaa kaivoon laskeutuu Jari Pesu. Mukanaan hänellä on hyvän valon lisäksi happihälytin sekä rasvapullo venttiilejä varten.

"Kun toinen menee kaivoon, on toinen meistä aina maan päällä varmistamassa. Syvimmät kaivot ulottuvat kuuden metrin syvyyteen", Vesa Horppu kertoo.

Lämpöasentaja Vesa Horppu tekee kaivotarkastuksia 20 vuoden kokemuksella.

Kaivotarkastusten yhteydessä tarkastetaan kohteen sulku- ja ohitusventtiilien toimivuus. Venttiilien avulla alue voidaan eristää esimerkiksi vika- tai huoltotilanteessa muusta verkosta, jolloin lämmöntoimitus voi jatkua normaalina muille asiakkaille.

"Käytännössä rasvaamme venttiilien karat ja testaamme venttiilien liikkuvuuden. Ilman rasvausta noin 100-asteisen menoveden lämpö muuttaisi venttiilin hiljalleen toimintakyvyttömäksi", toteaa Jari Pesu.

Kaivokäynnillä tehdään havaintoja putkiston kunnosta ja kaivoon kertyvän ulkopuolisen veden määrästä. Vedestä ei ole haittaa, kunhan se ei nouse liiaksi kosketuksiin kaukolämpöputkien kanssa.

"Tietyt kaivot vaativat säännöllistä pumppausta, jotta putket saadaan pidettyä kuivana. Toki meillä on käytössä myös kaivonvalvontalaitteita, joiden kautta saamme tietoa vesirajan noususta", sanoo Vesa Horppu.

"Suurin haaste ei ole pitää kaukolämpövettä putkessa, vaan ulkopuolinen vesi pois putkesta. Mikäli putki joutuu ulkopuolisen veden kanssa kosketuksiin, vesi pääsee tekemään tuhojaan ja ruostuttaa putken", Jari Pesu kertoo takaisin maanpinnalle noustessaan.

Kaikki kunnossa tässä kaivotarkastuksessa. Tällä kertaa pumppuakaan ei tarvinnut käynnistää. Hetkeä myöhemmin kymmeniä kiloja painava kaivonkansi on taas takaisin paikoillaan.

KSS Rakennuksen lämpöasentaja Jari Pesu palautti työkalut takaisin autoon kaivotarkastuksen jäljiltä.

Kentän havainnot tärkeä osa kunnossapitohankkeiden suunnittelua

Lämpöasentajat kirjaavat havainnot ja tehdyt huollot heti paikan päällä FieldMaps-järjestelmään, jonne KSS Lämmön kaukolämpöverkot on mallinnettu digitaaliseen muotoon. Näin tieto kulkee ja tallentuu myös kaukolämpöverkon kunnossapitohankkeista vastaaville.

"Kaikki tämä tähtää tietysti siihen, että asiakkaat saavat lämpönsä toimitusvarmasti. Nyt esimerkiksi kytkentäkaaviot, kuvadokumentaatio, mittaustiedot ja tarkastuskäyntien havainnot on koottu keskitetysti yhteen paikkaan", Vesa Horppu toteaa ja näyttää puhelimensa sovellusta.

"Tämä on todella hyvä systeemi. Aiemmin jäi liian paljon tietoa oman muistin varaan. Nyt kaikki on dokumentoitu ja vieläpä asianosaisten nopeasti löydettävissä", Jari Pesu lisää.

Kun tieto on sidottu sijaintiin, tiedetään millaista kaukolämpöverkkoa milläkin alueella on ja missä kunnossa ne ovat. Tämä helpottaa riskikohteiden tunnistamista ja huoltotarpeiden tehokasta ennakointia, mutta myös pitkäaikaisen kunnossapitosuunnitelman tekemistä.

KSS Lämmöllä on kaukolämpöverkkoa ympäri Kouvolan seutua: Kouvolassa, Kuusankoskella, Valkealassa, Jaalassa, Anjalankoskella, Elimäellä ja Korialla. Silmämääräisen ja paikalla tehtävän tarkastuksen lisäksi kaksikko seuraa aktiivisesti kunkin alueen lisäveden määrää. Sen menekki on Vesa Horpun mukaan hyvä mittari alueen kaukolämpöverkon kunnolle ja tiiviydelle. Kaukolämpöverkostossa liikkuu nimittäin melkoiset määrät vettä. Ja vesi liikkuu vauhdilla, sillä vedenpaine on yli seitsemän baaria.

"Mittakaavaa antaa hyvin se, että yksi baari nostattaisi veden ylös suunnatusta putkesta 10 metrin korkeuteen", Vesa Horppu mainitsee.

Kaukolämpöverkon saneeraustyömaa Kouvolan Eskolanmäessä. Kuvassa vasemmalta alkaen KSS Rakennuksen Vesa Horppu, Jukka Mannila ja Jari Pesu.

Vihreää näkyvissä

Entäpäs aiemmin mainitut kaivomiesten löydökset? Siitä löytyy hyvä esimerkki Kouvolan Eskolanmäestä, jossa Vesa Horppu ja Jari Pesu tekivät taannoin tarkastuskierrosta.

"Alueen muut kaivot olivat kevyen lumipeitteen peitossa, mutta yhden kaivon ympärillä oli sulaa. Karannut lämpö oli jättänyt meille merkin maanpinnalle", Jari Pesu kertoo.

Asia varmistui, kun kaksikko avasi kaivon kannen ja kaivossa oli havaittavissa kuumaa vihreää kaukolämpövettä. Se oli päätynyt kaivoon löydettäväksi tarkkailuputken, ns. juoruputken tuomana. Asukkaille vuodosta ei onneksi ollut vielä aiheutunut harmia.

"Putkessa kulkeva kaukolämpövesi värjätään juuri tällaisia tapauksia varten vihreäksi. Väriaine on myrkytöntä ja ympäristölle vaaratonta. Vihreää nähdessä tiedämme, että putkessa on vuoto", Vesa Horppu kertoo.

Kohteessa päädyttiin uusimaan lopulta koko 1980-luvulla valmistuneen tienpätkän kaukolämpölinja sekä talokohtaiset liittymät. Nyt asukkailla on kotikadullaan taas useamman vuosikymmenen kestävät kaukolämpöputkistot.

Kouvolan seudun kaukolämpöverkosto on hyvissä käsissä.

Tiesitkö? Havaintoja kaukolämpöverkoston viasta tai kunnostustarpeesta voi jättää helposti kssenergia.fi-sivustolta löytyvän lomakkeen kautta. www.kssenergia.fi/lampo/kaukolampo