Johtokatujen monet mahdollisuudet
Johtoalueet eivät ole joutomaita, sillä ne tarjoavat arvokkaita avoimia elinympäristöjä ja niillä on monenlaisia hyötykäytön mahdollisuuksia.
Avoimia elinympäristöjä tarvitaan
Monesti saatetaan ajatella, että johtokadut ovat eräänlaista joutomaata. Näin ei kuitenkaan ole, sillä niiden tarjoama avoin elinympäristö on monille lajeille jopa elinehto.
Maataloudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi vuosisataisen laidunnuksen ja niiton muovaamat avoimet perinneympäristöt ovat häviämässä. Tämä on erittäin suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne ovat monimuotoisimpia ja runsaslajisimpia elinympäristöjämme.
Johtokatujen säännöllinen raivaus voi toimia ikään kuin entisaikaisen niiton korvaajana. Voimajohtoaukeita, jotka pidetään 26-42 metrin leveydeltä avoimina ja valoisina, kutsutaankin nykypäivän niityiksi. Niistä voidaan aktiivisilla hoitotoimenpiteillä kehittää niittylajistolle korvaavia elinympäristöjä.
Johtoalueiden hyötykäyttömahdollisuuksia
Vaikka sähköverkkoyhtiö on lunastanut käyttöoikeuden johtoalueisiin, säilyy maapohja kasvustoineen aina maanomistajan omistuksessa. Tällä sivulla esittelemme muutamia vinkkejä sen hyödyntämiseen. Ennen käyttötavan valintaa kannattaa kuitenkin tutustua huolellisesti alueen erityispiirteisiin, jotta toivotut lopputulokset olisi käytännössä mahdollista saavuttaa. Tiesitkö muuten, että johtoalueita on myös mahdollista vuokrata tai luovuttaa tiettyyn käyttötarkoitukseen?
Ilmoita johtoalueen hyödyntämissuunnitelmista
Mitä tahansa käyttöä johtoalueelle suunnitteletkin, ilmoita siitä meille. Voit tehdä ilmoituksen helposti lomakkeella, minkä jälkeen otamme yhteyttä sinuun ja sovimme tarkemmin järjestelyistä. Ilmoittaminen on tärkeää, jotta alueen erityisyys osataan huomioida sähköverkon kunnossapidossa. Viljelmien perustaminen edellyttää aina sopimuksen tekoa.
Helposti vauhtiin!
Luonnon monimuotoisuutta voi parantaa johtokaduilla pienilläkin teoilla. Vauhtiin pääsee lähestulkoon vaivattomasti lisäämällä lahopuun määrää, eli jättämällä puuainesta lahoamaan itsekseen. Se tarjoaa sopivan elinympäristön monille hyönteislajeille. Lahopuuta on hyvä olla niin pysty- kuin maalahopuunkin muodossa, sillä niistä hyötyvät osittain eri lajistot. Lisätietoa lahopuusta löydät verkkosivujemme Tekopökkelö-osiosta.
Myös hyönteishotellit valmistuvat hyvin vähällä vaivannäöllä. Esimerkiksi maassa pesiville pölyttäjille sopiva bunkkerihotelli syntyy tekemällä hiekkakeko aurinkoiseen paikkaan ja jättämällä sen rauhaan. Myös poraamalla reikiä lehtipuupölleihin syntyy mainioita ötökkähotelleja.
Sijoittamalla pölyttäjien pesiä kukkivien viljelysten tai marjamaiden lähelle, saavat pölyttäjät runsaasti ravintoa ja ihmiset vuorostaan enemmän satoa.
Suojaa ja perinteisiä elinympäristöjä
Johtoaukeista on mahdollista kehittää entistä monimuotoisempia myös lisäämällä niiden kasvillisuuden vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta. Suojaa monille lajeille voi tarjota esimerkiksi
puustoisten ja avointen alueiden vuorottelulla
lajikirjon moninaisuudella
riistatiheikkö-osuuksilla.
Niittyjen, ketojen ja muiden perinteisten elinympäristöjen eli perinnebiotooppien luominen johtokäytäville on myös mahdollista, vaikka se vaatiikin enemmän työtä sekä asiantuntemusta. Näiden suhteen kannattaakin turvautua asiantuntija-apuun sekä yhteistyöhön vaikkapa talkooporukan voimin. Innokkaita talkoolaisia voi löytyä esimerkiksi paikallisista ympäristö- tai kyläyhdistyksistä. Lisätietoa perinnebiotoopeista ja niiden hoidosta löydät esimerkiksi Ruokaviraston verkkosivuilta.
Voimajohtoalueita voidaan hyödyntää laitumina ja laiduntaminen puolestaan on erittäin hyvä keino ylläpitää perinnebiotooppeja. Laidunpankki.fi-sivustolla voi ilmoittaa tarjoamastaan laidunalueesta ja sieltä voi löytää myös eläimiä maisemanhoitoon sekä palveluita esimerkiksi aidan rakentamiseen, raivaamiseen ja eläinten valvontaan.
Näin teet riistatiheikön
Näin teet riistatiheikön
Tiheikön suositeltava koko on 0,5-2 aaria. Muutaman puun ryhmäkin riittää.
Puuston on hyvä olla eri kokoista sekä lajistoltaan vaihtelevaa. Kuusen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat erityisen hyvin suojaa monille linnuille ja eläimille.
Tiheikön puita voi tuuheuttaa latvomalla ja niittämällä.
Älä tee riistatiheikköä tien läheisyyteen.
Viljelyä johtoalueilla
Johtoalueilta voi saada monenlaista satoa. Kun sähköturvallisuuden edellyttämät etäisyysvaatimukset on huomioitu, ei linjojen alla tapahtuvalle viljelylle ole muita rajoitteita kuin kolmen metrin maksimikorkeus. Esimerkiksi joulukuusiviljelmät ovatkin jo tuttu näky johtokaduilla. Myös kasvimaat ja marjapensaat ovat niin matalakasvuisia, että mikään ei estä niiden sijoittamista johtokaduille.
Jos haluat aloittaa viljelyn johtoalueella, ilmoita siitä meille alta löytyvällä lomakkeella. Kaikista johtoalueille sijoitettavista viljelmistä laaditaan sopimus maanomistajan ja sähköyhtiön kesken. Lisäksi alue kannattaa merkitä maastoon, jotta pystymme huomioimaan sen sähköverkkojen huolto- ja raivaustöissä. Monet verkostotyöt tehdään talvisin, jolloin pienten taimien havaitseminen on hyvin vaikeaa, jos niitä ei ole merkitty.
Johtoalueiden virkistyskäyttö
Johtoalueet muodostavat nauhamaisia käytäviä, joten ne ovat mainioita pohjia erilaisten ulkoilureittien, kuten retkeilypolkujen, hiihtolatujen tai ratsastusreittien, perustamiseen.
