50-vuotisjuhlavuosi
KSS Energia viettää vuonna 2024 konsernin 50-vuotisjuhlavuotta.
KSS Energian juuret juontavat jo 1900-luvun alkuun. Virallisesti konsernin vuodet alkavat kertyä vuodesta 1974, jolloin yhtiön perustamisesta päätettiin.
1970-luvun alkupuolella Suomessa pyrittiin tehostamaan ja parantamaan sähkönjakelua pieniä sähkölaitoksia yhdistämällä. Imatran Voima Oy:n vuoden 1973 alussa käyttöön ottama tukkutariffi, joka suosi suuria yrityksiä, vauhditti kehitystä. Näin ollen toimikunta ja työryhmä alkoivat selvittää edellytyksiä Kouvolan kaupungin sähkölaitoksen, Kuusankosken kaupungin sähkölaitoksen ja Valkealan Sähkö Oy:n yhdistämiseksi.
Valtuustot tekivät myönteisen päätöksen liittymisestä Kouvolan seudun sähkölaitoksen kuntainliittoon elokuussa 1974. Vuosi 2024 on KSS Energian 50-vuotisjuhlavuosi.
1970-luku
"Uusi, suuri ja kaunis sähkölaitos oli syntynyt", todettiin ensimmäisessä vuosikertomuksessa. Kuvassa vuoden 1975 liittohallitus, liittovaltuuston puheenjohtajat ja johtoryhmä.
Uudisrakennustöitä sähköverkossa
Nirvistentien sähköaseman ulkokentällä suoritettiin alkukesästä suurehko laajennus- ja muutostyö. 110 kW johtoa varten pystytettiin mm. uusi pääteporttaalipylväs, vaihdettiin muuntajilta kytkinasemalle menevät johdot PEX-kaapeleiksi ja varustettiin erottimet moottoriohjaimilla. Työ liittyi Koria-Kuusankoski 110 kV johdon uusimiseen.
Työntekijämäärä kasvaa
Kouvolan Seudun Sähkölaitoksen työntekijäkunta kasvoi ensimmäisen vuoden aikana kahdeksalla sähköasentajalla, tekninen henkilökunta yhdellä teknikolla ja muut työntekijät neljällä työntekijällä. Vuoden 1976 lopussa yhtiössä oli 99 työntekijää.
Valaisinasennustyöt käynnissä vuonna 1978
Ulkovalaistustöitä tehtiin jäsenkuntien toimeksiannosta kaikkien verkkopiirien alueella. Ulkovalaistuspisteitä asennettiin 810 kappaletta. Vuoden 1978 lopussa niitä oli yhteensä noin 11 290 kappaletta.
Firman parhaat työt
"Kyllä jännitti, kun kesän jälkeen lähdettiin tekemään työsopimusta silloisen toimitusjohtajan Pentti Roukan toimistoon Kouvolan keskustaan vuonna 1977. Sopimus syntyi, tosin ensin tuli vastata Roukan piipunsavun täyttämässä huoneessa muutamaan tiukkaan kysymykseen", 46 vuoden työuran konsernissa tehnyt Kari Pasi muistelee nauraen.
1980-luku
Suomessa seurattiin 1980-luvulla öljyn hinnan voimakasta vaihtelua ja odotettiin nousukautta. Kouvolan Seudun Sähkölaitokselle 1980-luku oli uudistumisen aikaa: maastoon urakoitiin uutta ja paikallisia verkkopiirejä sulautettiin yhteen.
Järkevää sähkönkäyttöä
Upouudessa Energiatalossa järjestettiin 28.-31.10.1985 "Järkevä sähkönkäyttäjä" -näyttely. Tietoa kodin sähkökojeista ja valaistuksesta jaettiin yli 800:lle kävijälle.
Vuonna 1985 yhtiö myi sähköä noin 315 GWh.
Uutta tekniikkaa
Kuvassa Pekka Vuorenpää tarkkailemassa kaukokäyttövalvomon uusia laitteita Kouvolan piirikeskuksella. Vuoden 1982 suurimmat investointikohteet sähkölaitoksella olivat Kouvolan piirikeskus sekä kaukokäyttö- ja verkkokäskylaitteet. Investoinnin hinta oli yhteensä yli 14 miljoonaa markkaa.
Oma sähköntuotanto kasvoi
Kouvolan Seudun Sähkölaitos osti Verlan vesivoimalaitoksen Kymmene Oy:ltä vuonna 1989. Verlan voimalaitos liitettiin sähkölaitoksen verkkoon 1.8. Kuvassa näkyy Verlan voimalaitoksen päägeneraattori.
Verlassa ja yhtiön toisessa vesivoimalassa Siikakoskella tuotetun sähkön osuus koko yhtiön vuoden 1989 sähköenergian hankinnasta oli 6 %.
1990-luku
Toimintamuodoksi vaihtui vuosikymmenen alussa osakeyhtiö.
Vuonna 1992 sähkölaitos muuttui osakeyhtiöksi. Tiedossa oli, että sähkömarkkinat avautuvat vuonna 1995, ja Kouvolan Seudun Sähkö Oy ennakoi uudessa strategiassaan tätä. Keskeisenä toiminta-ajatuksena oli sähkön ja lämmön myynti.
Yhtiöittäminen Kouvolan Seudun Sähkö Oy:ksi
Sähkölaitostoiminta siirtyi Kouvolan Seudun Sähkö Oy:lle huhtikuussa 1992. Silloinen toimitusjohtaja Kari Rämö totesi vuosikertomuksessa yhtiöittämisen antavan sähkölaitokselle selkeästi paremmat lähtökohdat menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Verlan vesivoimalaitos laajeni vuonna 1994
Uusi yksikkö rakentui kosken pohjoisrannalle Verlan museoalueen läheisyyteen. Projekti alkoi purku- ja louhintatöillä, jonka jälkeen rakennettiin uudet veden tulo- ja poistumiskanavat sekä patorakenteet. Tämän jälkeen päästiin koneaseman rakennustöihin ja laiteasennuksiin. Verlan voimalaitostuotanto kasvoi 5 miljoonalla kilowattitunnilla.
Työtavat muuttuvat tekniikan kehittyessä
Tässä suunnitteluteknikko Pentti Leinonen siirtää verkostotietoja graafiseen tietojärjestelmään.
Kuva on Kouvolan Seudun Sähkölaitoksen vuoden 1991 vuosikertomuksesta.
2000-luku
Yhtiön nimeksi tuli 2000-luvun alussa laajempaa toimintasektoria paremmin kuvaava KSS Energia Oy.
Vuonna 2009 Kouvolan seudun kuusi kuntaa; Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala; yhdistyivät kuntaliitoksella yhdeksi Kouvolaksi. Kuntien omat lämpöyhtiöt sulautuivat samalla KSS Energiaan. Aiemmin 2000-luvulla KSS Energia oli ostanut Iitin Sähkö Oy:n liiketoiminnat.
Sähkömies 24/7
"Olen saanut olla rakentamassa yli 400 muuntoasemaa, vetänyt tai vedätyttänyt tuhansia kilometrejä eri jännitetasoisia ilmajohtoja ja kaapeleita. Jälkeeni jää myös yksi rakennuttamani 110/20kV sähköasema Kouvolan Vahteronmäessä." Markku Pohjola
2010-luku
Kun KSS Energia 2019 osti Suomen Energia-Urakointi Oy:n, siitä tuli valtakunnallisesti merkittävä toimija sähköverkkojen, kojeistojen ja tievalaistuksen rakentamisessa.
Urakointiyhtiö SEU liittyi konserniin
Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) siirtyi osaksi KSS Energia -konsernia vuonna 2019. SEU on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa mm. sähköverkkoihin, kojeistoihin, ulkovalaistukseen sekä liikennevaloihin liittyvää urakointia. Perinteikkään yhtiön palveluvalikoimassa ovat sähköauton latauspisteratkaisut sekä aurinkovoimalat.
Kouvolan seudulle rakentuu KSSe-latauspisteverkosto
Sähköautobuumi alkoi näkyä 2010-luvulla, eikä KSS Energia jäänyt asian suhteen toimettomaksi. Yhtiö lanseerasi vuonna 2017 sähköautojen KSSe-latauspalvelun, jonka myötä Kouvolan seudulle alkoi rakentua julkinen sähköautojen latauspisteverkosto. Ensimmäinen latauspiste avattiin Energiatalon pysäköintialueelle.
Kiira-myrsky iski voimalla sähköverkkoon vuonna 2017
Elokuisen kesäillan aiheuttamien tuhojen korjaus oli 2 viikon savotta. Myrsky jylläsi voimalla yöhön asti, eikä maastoon ollut työturvallisuuden vuoksi asiaa. Päivän valjetessa korjausryhmiä odottivat monin paikoin lohduttomat näkymät: Tiet olivat tukossa, johtorakenteita oli rikki, pylväitä poikki ja muuntajia hajonnut.
2020-luku
KSS Energia -konserni on yksi ensimmäisistä United Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen liittyneistä suomalaisista energiayhtiöistä.
Hiilidioksidineutraalin sähkön osuus omasta tuotannosta 97 % (vuonna 2023)
KSS Energian voimalaitokset Kouvolan seudulla tuottavat energiaa vesivoimalla, maakaasulla sekä biopolttoaineilla. Lisäksi yhtiöllä on tuotanto-osuuksia tuulivoimapuistoissa Etelä-Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla sekä vesivoimalaitoksilla Norjassa ja Ruotsissa. Pyrkimyksenä on olla oman tuotannon osalta 100 %:sti hiilineutraali yhtiö vuonna 2030.
Valkealan biolämpölaitoksen avajaiset kevättalvella 2024
”Mahtavaa, tämä on hieno juttu!”, kuului ensimmäisten paikalle saapuneiden vieraiden joukosta. KSS Lämmön Valkealassa sijaitsevan biolämpölaitoksen avajaisia vietettiin helmikuussa 2024 avoimen yleisötilaisuuden kera. Paikalla vieraili lähemmäs 200 kaukolämmöstä kiinnostunutta.
Nimikilpailun kautta biolämpölaitos sai nimekseen Harjunkaari.
Muutakin®-sovelluksesta kehittyi jokaisen taskuun sopiva energia-apuri
KSS Energia toi markkinoille ainutkertaisen Muutakin®-sovelluksen, joka auttaa asiakasta säästämään energiakustannuksissa mm. tarjoamalla sähkönkulutustiedot ja havainnollistamalla sähkösopimusmalleihin tulleita käyttövaikutuksia ymmärrettävästi. Se tarjoaa dataan pohjautuen vastauksen siihen, millainen sähkösopimusmalli olisi asiakkaalle sopivin.
KSS Verkko hyödyntää ensimmäisten joukossa uutta FLIR-järjestelmää
”Tässä asiassa olemme valtakunnallisestikin aallonharjalla, sillä KSS Verkko on vasta toinen verkkoyhtiö, jolla uusi automaatioon perustuva FLIR-järjestelmä on käytössä", toteaa teknisten palveluiden johtaja Kai Kuvaja.
Meillä viihdytään ja kehitytään yhdessä
KSS Energian työelämän laatua kuvaava Quality of Work-Life (QWL) -indeksi nousi vuoden 2024 toisessa henkilöstökyselyssä 73,7 %:iin (73,0 %). Tulosta voidaan pitää erittäin hienona, sillä henkilöstömme arvioi työelämän laadun olevan reilusti keskimääräistä suomalaista työelämänlaatua (60 %) parempi.